23 päivää lähtöön.
Jos jokaisesta voisi kanssasi viettää hetken.
Ei kaikki tämä ehkä niin kamalaa silloin olekaan.
24 tuntia aikaa.
Musiikki pauhaa, nuorten lupausten joukot heiluvat.
Et huomaa katsettani,
olet keskittynyt laulajan vertavuotavaan sormeen.
Kello 03.30.
Ohitamme routaisen metsätien.
Ainoastaan ajovalot halkovat pimeyttä.
Suljit radion.
"Tänään me laulamme"
Ja kevyt ääni kuuluu vieläkin korvanlehtieni vieressä,
se kuiskuttelee kaipauksen sanoja korviini.
Hetki sitten.
Vein sinut taas kotiin.
Tällä kertaa emme näy katukuvassa,
Istu kahvilan perimmäisessä nurkassa.
Koska sinua kaivataan nyt etelässä.
Viikon päästä.
Pohjoisen tuulet ovat minuun tarttuneet.
Ne kohta lennättävät minut pois.
Jos en ehtisi muuta enää sanoa,
sanoisin:
Minä rakastan sinua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti