Tänään emme ehtineet mukaan.
Tänään meidät hyljättiin.
Viimeistä kertaa hyvästelimme muut, jotka hajoavat eri suuntiin.
Ja me jäämme.
Ikuisesti olemme vankeja,
Me olemme valintamme jo tehneet ja nyt kadumme sitä.
Pettyneenä seuraamme muiden vilpitöntä iloa,
kun sisällämme kiehuu vain katkeruuden tuoksu.
En uskonut sen sattuvan näin paljon.
En tajunnut murheen murtavuutta.
En ymmärtänyt typeryyttäni,
mutta ainoa mitä voin tehdä,
On vihata itseäni.
Tie jatkuu, oletko enää valmis?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti