Tänään maksan taas kaiken minkä otin aiemmin.
Tukkirekat ajavat mereen, perunapellot ovat ovat liekeissä.
Kultainen elefantti teurastettuna tien vierellä.
Kaikki aiemmin saamani kosti taas tänään.
Tuuli kääntyi vastaan ja riepotti hiekkamyrskyssään.
En jaksa enään punnertaa itseäni pystyyn.
Annan vaan kyynelten osua poskeltani asfalttiin.
Korisen taas verissäni. Lyötynä.
Toivottavasti lopetatte minut tällä kertaa ikuisuuteen.
En kykene enään tunnistamaan kasvojani.
Syljen verta.
Mieleni on kivun ja lian runtelema.
Nostan käteni vielä kerran valoon ja haron tyhjää.
Yritän huutaa, mutta ainoa ääneni on kohina.
En halua enään nähdä.
En halua enään kuulla.
En tuntea.
Olen tyhjä.
Olen turha.
Olen roska kultaisessa kaupungissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti