keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Miljoonien tähtien alla

Kirkkaan taivaan alla on helppo hengittää. 
Taivaalle kerään muistot, 
Sirpaleiksi ylös ne sirottelen. 
Ja täältäkäsin katselen. 

Käännän selkäni hetkeksi,
ja kun käännyn takaisin, 
olet parhain kaikista, 

Maailma tarjolla, 
Varpaat kohmeessa.
Sormet vieläkin taskussa.

Mutten minä maailmaa halua,
en kullattuja kruunuja.

Sinut minä haluan,
Sinua minä kannan,

Ja sinusta huokuu kai kaipaus? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti