Liitävä pilvi taivaalla.
Se kutsuu minua.
Huutaa luoksensa.
Mutta ei.
Yhteiskunta estää minua menemästä pilveen ja sen luo.
Vain koska pilven nimi sattuu olemaan pilvi, en voi mennä pilveen koska kaikki pitäisivät minua narkomaanina.
Ahdistava jarrutus todellisuuteen.
Olisi mukava elää taivaalla.
Leijua vain kevyesti.
Mutta ei.
Maailma vaatii meiltä ahkeruutta, työmoraalia, korkeakoulututkintoa, hyvää palkkaa, arvostettua työtä, kaunista/ komeaa puolisoa, Arvovaltaa ja auktoriteettia.
Ahdistaavaa, kuinka käteni ovat sidotut.
Tunnen. Etten ole mitään.
Kaiken tämän paineen alla.
En ole mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti